17.1.2023
Haastattelu: Petra Vehviläinen
Kuvat: Katri Naukkarinen, Venla Helenius ja Hertta Kiiski
Artikkeli on osa haastattelusarjaa, joka esittelee suomalaisen residenssikentän eri toimijoita ja tarkastelee residenssien roolia taiteen kentällä ja yhteiskunnassa.
Haastateltavana Ehkä-tuotannon perustaja ja taiteellinen johtaja Anna Torkkel
Turussa sijaitseva Nykytaidetila Kutomo on näyttämö, joka esitys- ja työpajatoiminnan lisäksi tarjoaa työskentelytilaa ja residenssiaikoja vuosittain isolle joukolle nykytanssin ja esitystaiteen tekijöitä. “Kutomon tilan hallinnoiminen, kuratointi ja ohjelmiston pyörittäminen ovat residenssitoiminnan lisäksi iso osa Ehkä-tuotannon laaja-alaista ja monipuolista toimintaa”, kertoo Ehkä-tuotannon taiteellinen johtaja Anna Torkkel. Ehkä-tuotanto perustettiin vuonna 2004 tukemaan vapaalla kentällä toimivien taiteilijoiden työtä ja työskentelymahdollisuuksia. Tällä hetkellä Ehkä-tuotannon hallinnossa on kolme vakinaista, osa-aikaisesti työskentelevää työntekijää ja lukuisia projektikohtaisesti palkattuja henkilöitä eri tehtävissä. Torkkelin lisäksi toiminnan pyörittämisestä vastaavat tuottaja, talousvastaava Maija Reeta Raumanni ja vuonna 2020 aloittanut tuotantokoordinaattori Maria Granlund vastaten Ehkä-tuotannon koordinoinnista ja viestinnästä.
Kutomon residenssi on suunnattu yksittäisille suomalaisille tai Suomessa työskenteleville taiteilijoille ja taiteilijaryhmille. Torkkel kertoo, että kansainvälinen toiminta on pääsääntöisesti rajattu pois sen vaatiessa paljon resursseja. On nähty taloudellisesti järkevämmäksi suunnata toimintaan myönnetyt pienet harkinnanvaraiset tuet Suomessa toimivien taiteilijoiden tukemiseen. Torkkel pitää erityisen tärkeänä sitä, että ympärivuotinen residenssi pyrkii vastaamaan taiteilijoiden tarpeisiin koskien työskentelytilaa. “Järkevän kokoisista ja hintaisista esitys- ja työskentelytiloista on jatkuva pula. Tanssin ja esitystaiteen kentällä on lopulta todella vähän niitä mahdollisuuksia, joissa voi fasilitoidusti ja kuratoidusti esitellä töitään“, Torkkel pohtii.
Kutomon residenssiin tulijoille tarjotaan maksuttoman työtilan lisäksi majoitus sekä ulkopaikkakuntalaisille matkakorvaus. Usein residenssiin tulevat teokset ovat myös Ehkä-tuotannon ohjelmistossa, joten residenssi kattaa osan teoksen valmistamiseen tarvittavasta työskentelyajasta. Residenssien kestot vaihtelevat viikonlopun mittaisista residensseistä viikkoon tai jopa kolmeen. Parhaimmillaan residenssejä voi olla jopa muutama kuukaudessa ja vuodessa yhteensä noin kaksitoista. Osana residenssiä – työryhmän niin halutessa – tarjotaan mahdollisuus jonkinlaisen ulostulon toteuttamiseen. Se ei ole kuitenkaan residenssin edellytys, ja sitä ei millään tavalla odoteta hakijoilta.
“Oma kokemukseni residensseistä, joissa on ollut edellytyksenä residenssin päätteeksi joku näyttö, on ollut se, että koko residenssiaika voi mennä sen ulostulon suunnittelemiseen ja stressaamiseen”, Torkkel pohtii, “Haluamme toimia taiteilijalähtöisesti. Jos taiteilija haluaa rauhoittaa työaikansa pelkästään työskentelyyn, niin sen haluamme sallia”.
Residenssiin haetaan keväisin avoimen haun kautta. Samassa haussa on mahdollisuus hakea myös Ehkä-tuotannon muille osa-alueille: yhteistuotantoon, vierailuesitys- ja työpajatoimintaan. Päätöksistä on vastannut vuosina 2016-2022 toiminut viisihenkinen Ehkä:n taiteellinen työryhmä, mutta organisaatiomuutoksen myötä valinnat tekee jatkossa ulkopuolelta kutsuttava kuraattori yhdessä Torkkelin kanssa. Sillä pyritään lisäämään vaihtuvuutta ja läpinäkyvyyttä. Valintoihin vaikuttavat ehdotusten taiteellinen kiinnostavuus ja se, että onko teos tai työskentely mahdollista toteuttaa Kutomon tarjoamissa raameissa. “Pyrkimys on, että työskentely olisi mahdollisimman mielekästä taiteilijalle ja meille. On tärkeää, että taiteilija ymmärtää minne on tulossa ja että nämä puitteet tukevat sitä työtä mitä hän haluaa tehdä”, Torkkel kertoo, “Valinnoissa pyritään muodostamaan kokonaisuus, joka olisi taiteellisesti kiinnostava, ja joka pystytään mielekkäästi toteuttamaan”.
Torkkel kertoo, että Ehkä-tuotanto on perustamisestaan lähtien pyrkinyt työskentelemään vapaan taiteen kentällä ja sen puolesta. Toimintaa on haluttu muotoilla taiteilijalähtöisesti. “Olemme aloittaneet tyhjästä ja se määrittelee toimintaamme edelleenkin. Alkuvuosina kaikkea toimintaa väritti se, että kaikki työ oli vapaaehtoistyötä. Siinä piti olla jokin toiminnan läpäisevä mielekkyys, jotta siinä oli mitään järkeä”, Torkkel nauraa. “Tiedostamme, että olemme monien resurssien osalta ja taiteellisestikin marginaalissa. Sen tähden taiteilijalähtöisyys ja taiteellisen työn edellytysten mahdollistaminen on se mihin meillä on lupa keskittyä. Toiminnan arvo on taiteellisissa sisällöissä ja taiteellisessa työssä”, hän summaa. Päämääränä on luoda pysyviä rakenteita taiteelliselle työlle – ensisijaisesti Kutomon tilan kautta, mutta myös taloudellisesti ja tuotannollisesti. “Residenssistä ei ole vielä mahdollista saada rahallista korvausta, mutta työtä tehdään sen eteen, että vuosittain joistakin yhteistuotannoista voidaan maksaa kuukausipalkkoja ja esityksistä esityskorvauksia”, Torkkel kertoo. “Taloudellisten resurssien kasvattaminen on jatkuva haave, ja se että voitaisiin maksaa taiteilijoille työskentelystä. Sellaisesta (residenssi) työskentelystä joka ei tuota mitään lopputulemaa”.
Ehkä-tuotanto tekee laajasti yhteistyötä myös muiden esitystaiteen kentän toimijoiden kanssa. Usein ohjelmistossa olevat teokset ovat yhteis- tai osatuotantoja muiden esitys- tai tanssitaiteen instanssien kanssa. Residenssitoimintansa kautta Ehkä mahdollistaa esityksiä laajasti ympäri Suomea. Torkkel kertoo, että mm. pääkaupunkiseudulla toimivien tuotantotahojen, kuten Uuden tanssin keskus Zodiakin ja Baltic Circle-festivaalin kanssa, yhteistyö on säännöllistä. “Todella monet teokset ovat käväisseet Kutomon residenssissä”, Torkkel naurahtaa. “Paikallisia ja aktiivisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Titanik-galleria, osuuskunta Poesian taiteilijat ja kokeellisen musiikin yhteisö Himera, sekä alueella toimivat yksittäiset taiteilijat”, Torkkel listaa, “Turussa toimii Läntisen tanssin aluekeskus, jonka kanssa teemme myös yhteistyötä”. Lisäksi residenssiin tulevien taiteilijoiden ja työryhmien omat kiinnostuksen kohteet ja tarpeet määrittelevät yhteistyökuvioita.
Tekijöiden keskuudessa Nykytaidetila Kutomo nähdään kiinnostavana näyttämönä. Torkkel kokee, että Ehkä-tuotanto on uuden tanssin ja esitystaiteen kentällä merkittävä toimija ja varteenotettava mahdollistaja nimenomaan taiteilijalähtöisyytensä ja Kutomon tilaresurssien takia. “Sellainen palaute toistuu, että täällä on todella ihana työskennellä. Useat ihmiset kokevat studiot viihtyisiksi ja että on hyvä olla ja fiilis näissä tilossa. Ehkä-tuotanto on orgaanisesti rakentunut ja sitä ovat kannatelleet meidän arvomme koskien työskentelyn mahdollistamista. Ollaan haluttu että Kutomolla olisi positiivinen tunnelma. On mukava saada palautetta, että se tuntuu näissä tiloissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole hirveän paljon sellaisia tiloja, jotka soveltuisivat työskentelyyn ja olisivat myös järkevän hintaisia. Saamme jatkuvasti sellaista palautetta, että ihan mieletöntä”.